Kuninkaallisuutta ja eläimellistä menoa

KUNINKAANLINNA

Kolmas päivä ja meillä on suunnitelmissa käydä kuninkaanlinnassa ja eläintarhassa. Päätimme mennä ensin kuninkaanlinnaa katsomaan, koska emme tienneet missä syömme aamiaisen.

Alla olevassa kuvassa kuninkaanlinnan vanhoja raunioita.

Kolme kertaa tuhottu kuninkaanlinna on aina rakennettu uudestaan ja uudestaan

Hienoja yksityiskohtia löytyi pitkin linnan pihaa. Etenkin silmään pitsi erikoinen portinkahva ja mahtavan kokoienen suihkulähde hienoineen patsaineen.

Linnan sisäpihalle mentäessä oli ylväitä leijonia vartioimassa tunkeilijoilta.

Kuninkaanlinna on muutettu museoksi, jossa emme käyneet.

Sisäpihalta kävelimme "takapihalle" josta aukeni kaunis näky : ) 

Linnavuoren huipulta kulki hissi (eli budavárin siklo/ funikulaari) suoraan ketjusillalle päin. Hissin vieressä meni polku jota pitkin myös pääsi alas ja ylös. Me päätimme mennä kävellen alas ja jälleen kerran saimme hienoja kuvia otettua kun laskeuduimme pitkin linnavuoren polkua alaspäin.

Toisaalta olisimme voineet mennä tällä hissillä alas, mutta toisaalta ihan hyvä että ei mentykään. Emme olisi saaneet kokea puiston mystiikkaa ja romantiikkaa.

Linnavuoren läpi johtaa pitkä tunneli mistä pääsee oikaisemaan, jos ei jaksa kävellä linnavuoren huipulle ja sieltä alas.

Ketjusillalla meitä odotti taas leijonia ja isot katulyhdyt. Siltaa ylittäessä hiukset lähtivät tuulen mukana liehumaan ärsyttävästi kokoajan naamalle.

Pestin puolella löysimme sattumalta hyvän aamiaispaikan, suoraan Basilikan vierestä. Tähän oli vain matkaa 3 kilometriä, ei paha : ) Aamiaseksi otimme omeletin, kinkkuvoileivän ja kaksi lattea. Maukkaan aamiaisen jälkeen oli hyvä jatkaa matkaa kohti eläimellistä menoa.

Olimme varmaan puolessa välissä matkaa kun katsoin puhelimen askelmittaria. Olimme jolkutelleett melkein 10 000 askelta ja se on paljon.

Kävelimme hienosto alueen läpi, jossa oli melkein joka nurkkauksen kohdalla patsaita ja suurin osa rakennuksista oli todella koristeellisia.

Pitkän kävelyn jälkeen päätimme pysähtyä Vapaudenaukion vieressä olleeseen kahvilaan nauttimaan virvokkeista. Huomasimme, että kahvilassa oli myös muutamia vesipiippuja ja virvokkeiden seuraksi päätimme ottaa kokeiltavaksi erään tällaisen. Lasillinen olutta ja pina colada kuumana päivänä sopivat hyvin nautittavaksi varjoisan kahvilan terassilla.

 Budapestin eläintarha

Vapaudenaukiolta kiersimme eläintarhan pääsisäänkäynnille. Arvuuttelimme portilla hetken jonojen pituutta sillä paikalle oli saapunut koululaisryhmä. Ostimme liput ja kävelimmekin portista ryhmän ohi ja aloitimme kiertelyn.

Eläintarhan alussa oli pieni japanilainen puutarha-alue, jonne suuntasimme kierroksen aluksi. Eipä ollut japanilainen puutarha kovin ihmeellinen. Oletimme että siellä olisi ollut paljon enemmän kaikkea, mutta se jäi pliisuksi. Tästä jatkoimme matkaa kohti lintuja.







Aika paljon oli lintuja alku puolella. Emme kuitenkaan halunneet nähdä ihan niin paljon lintuja kuin oli tarjolla. Enemmän meitä kiinnosti muut eläimet.

Omat suosikkini oli kissapedot : ) Valtterin suosikkeihin kuului petoeläimet ja kultapanda

Mutta kyllä sydän heltyi muillekin söpöille eläimille.

Helle päivän takia eläimet olivat uupuneita kuumuudesta ja suurin osa nukkui meidän kierroksen aikana.

Kävimme sellaisessa sisätilassa missä oli lintuja vapaalla. Pystyi hyvin räpsimään kuvia ja ihastelemaan niitä.

Muissa tiloissa oli lepakoita, pikku lintuja, yöeläimiä ja makeja vapaana.

Riikinkukko oli erittäin ylvään näköinen pyrstönsä kanssa, puhumattakaan jättiläis kilpikonnasta se oli upea kanssa.

Harmitti tosiaan kun suurin osa eläimistä nukkuin mm. orankit ja gorillat nukkuivat, vaikka halusimme nähdä ne kunnolla. No aina ei voi voittaa. Norsu aitauksen kohdalle kun pääsimme sen show oli ohi, Emme kyllä tienneet siitä mitään, koska kaikki esitteet ja kartat oli loppuneet koululaisten takia.

Kirahvit oli yllättävän pieni. Varmaan johtui ympäristöstä missä ovat kasvaneet. Hyeena oli siisti, juuri oli ruokailemassa kun menimme katsomaan sitä. Aika moni asia mikä jäi harmittamaan kun emme nähneet pandoja, jääkarhuja ja perhoset sen huone oli kiinni huollon takia : (

Muuten hyvillä mielin meni päivä. Viisi tuntia kierreltiin ja kaarreltiin. Kierroksen päätteeksi kävimme syömässä jotain unkarilaista grilliruokaa. Ei mitään hajua mitä tilasimme. Masut täyteen ja matka jatkui kohti Vadjahuyad linnalle.

VADJAHUNYAD-linna

Tämä linna oli eläintarhan vieressä, joten päätimme pistäytyä siellä. Yleensä täällä on markkinoita keskiajan tyylin, mutta tällä kertaa niitä ei ollut. Erittäin viehättävä linna. Vähän niinkuin disney-linna tulee mieleen ennemminkin kaunotar ja hirviö animaatiosta tutu linna : )

 Vähän kahvittelua ja herkuttelua rankan kävely reissun päätteeksi. Tosin minä en jaksanut enään kävellä takas eläintarhalta joten menimme junalla takaisin keskustaan eikä ollut edes kallis 2 euroa makso yhteensä.

KALASTAJALINNAKE
Ketjusiltaa pitkin saavuimme takaisin ja päätimme mennä vähän eri reittiä takasin linnavuorelle. Ajattelimme käydä syömässä ennen kuin aurinko laskee. No se ei ollut ainakaan hirveän hyvä valinta mennä tähän ravintolaan. Arvoimme kahden ravintolan välillä että kummassa käymme ja valitsimme halvimman ja muka houkuttelevan ravintolan. 

Ravintola oli ihanan romanttinen ja tunnelmallinen. Tarjoilija oli erittäin ystävällinen, mutta ruoka oli pettymys. Tämä oli koko viikon huonoin ateria mitä söimme. Ehkäpä gulassi keitto oli ainut mikä oli hyvää. Pääruoka oli todella todella pliisu huonoineen ranskalaisineen ja yksi kuiva kanapihvi päällä. Jälkiruoka oli sitäkin hirveämpää donitsi johon oli laitettu kermavaahtoa, tomusokeria ja suklaakastiketta. Hyi miten yli imelää oli : ( mutta onneksi emme maksaneet hirveästi tästä.

Pettymyksen kääntyivät hymyksi ja katseemme lumoutui kalstajalinnakkeen kauneudesta. Mitä pimeämpää tuli sitä voimakkaamin rakennukset oli valaistu. Muuan hääpari oli juuri sillä hetkellä otattamassa hääkuvia romanttisessa kalastajalinnakkeessa.

Hienolle päivälle tuli upea auringonlasku, mitä romanttisessa ympäristössä ja maailman parhaimman ja rakkaimman ihmisen kanssa sain kokea tämän kaiken. Ja tälläkään kertaa päivä ei mennyt liian nopeasti. < 3 

Gellertvuori ja muita tallusteluja

GELLERTVUORI

Toisena päivänä aamun valjettua melkein heti herättyämme lähdimme suunnistamaan kohti Gellertvuorta. Matkan varrella oli tarkoitus käydä kaupassa ostamassa jotain aamupalan tynkästä. Aamiaiseksi söimme hyvin edullisesti pizzaa, juotavaa jogurttia ja cafee lattee :)

Hotellilta ei ollut kuin vajaa kilometri Gellertin juurelle. Matka ylöspäin alkoi portailla ja lisää portaita.

Askelmia riitti ja mitä korkeammalle menimme sitä paremmaksi näköalat paranivat. 140metriä pelkkää ylämäkeä oli aika tuskallista taivaltaa.

Ja niin portaat vaihtuivat pelkäksi poluksi joka johti Gellertin huipulle. Fiilis oli huikea kun saavuimmne toiseksi viimeiselle näköalatasanteelle.

Näköalatasanne oli täyttynyt eri maiden turisteista, jotka olivat saapuneet vuoren huipulle linja-autolla. Hetken nautittuamme näköalasta lähdimme jatkamaan matkaamme kohti vuoren rinnettä alaspäin. Mutta yllättävä olutjano iski, onneksemme edessämme oli pieni kioski joka tarjoili olutta ja gulassia. Tyydyimme pelkkään olueen. 

Lisää Gellertvuoren Historiikkia 

Vuoren huipulla on Citadella, linnoitus, jonka Habsburgit rakensivat vuoden 1848 kapinan jälkeen. Linnoituksesta on hyvä ampuma-ala Tonavalle, alas Pestiin ja myös Budan vuorille, mutta sen tarkoitus oli ennen kaikkea symbolinen: se osoitti niskuroivalle kansalle, ketkä olivat vallassa. Unkarilaiset kutsuivat Citadellaa Unkarin bastiljiksi, ja sitä inhottiin yleisesti. Se päätyi lopulta kaupungin omistukseen vuonna 1879, mutta sitä ei jostain syystä kuitenkaan purettu kokonaan. Linnoitus on toiminut vankilana, kodittomien asuinpaikkana, ilmatorjuntapatterina ja vuodesta 1961 turistinähtävyytenä. Se on yksi Budapestin parhaista näköalapaikoista.

Citadellan edessä on Vapaudenpatsas (unk. Szabadság-szobor). Tämän valtavan, 14-metrisen naishahmon on suunnitellut Zsigmond Kisfaludi Strobl. Tarinan mukaan patsaan piti alun perin kannatella potkurin lapaa valtionhoitaja Horthyn lento-onnettomuudessa kuolleen pojan muistoksi. Mutta kun patsas valmistui vuonna 1947, poliittiset voimasuhteet olivat muuttuneet. Potkurin tilalle tuli palmunoksa, perustusten ympärille pystytettiin jyhkeät neuvostosotilaiden pronssipatsaat ja veistos nimettiin Vapaudenpatsaaksi sen kunniaksi, että puna-armeija vapautti Budapestin fasistien vallasta 1945.

Vaikka lähes kaikki Budapestin Neuvostoliiton aikaiset monumentit on kumottu jalustoiltaan, Vapaudenpatsas on yhä paikoillaan; neuvostosotilaiden patsaat ja kaatuneiden nimet on tosin poistettu. Patsas näkyy kaikkialle kaupunkiin, ja se on tullut osaksi kaupunkikuvaa jopa niin, että varsinkin ulkomailla sitä pidetään Budapestin symbolina

LUOLAKIRKKO

Kävelimme kauniin puiston läpi, että pääsisimme luolakirkkoon. 

Vuoren etelärinteellä, Gellértin kylpylän sisäänkäyntiä vastapäätä, on laaja ja syvä luonnon muodostama luola, jossa asui varhaiskeskiajalla Iván-niminen erakko. Hän paransi sairaita terveysvedellä, joka kumpusi lähteestä luolan suuaukon lähellä. Vuonna 1926 luola muutettiin kirkoksi Lourdesin esikuvan mukaan, ja sitä piti yllä pauliittien sääntökunta. Kommunistit lakkauttivat sääntökunnan 1950-luvulla ja muurasivat luolan umpeen. Nykyään se on muutettu jälleen kirkoksi.

Luolan lähellä, Tonavaan viettävässä rinteessä on pauliittien luostari, pseudohistoriallinen rakennus, joka on vanhasta ulkonäöstään huolimatta rakennettu vasta 1932. Toisen maailmansodan jälkeen se toimi 40 vuotta balettikoulun opiskelija-asuntolana.

Luolakirkon oviaukolla saimme kierroksemme ajaksi opasnauhoitteet ja kuulokkeet. Meidät vastaanottanut opas kertoi, että nauhurista kuuluisi kierroksen ajan suomenkielinen kertomus, mutta syystä taikka toisesta molempien kuulokkeet olivat kierroksen ajan mykkänä. Saimmepahan keskittyä valokuvaamiseen ja hienoihin yksityiskohtiin. Kirkko oli sisältä erittäin henkeäsalpaava ja taidokkaasti rakennettu.

Kierroksen päätyttyä lähdimmekin jatkamaan Tonavan yli hienon Elisabet sillan kautta kohti  kauppahallia.

KAUPPAHALLI

Kauppahalliin sisälle kun astuimme, ihanat tuoksut vallitsivat sisätilassa. Kiertelimme ja ihastelimme kauppahallia ja sen tarjontaa. Tila koostui kahdesta kerroksesta. Kävelykadun tasolla olevassa kerroksessa oli erillaisia vihannes-, liha-, leipä-, makeis- ja maustekojuja. Mieletön määrä unkarilaista ruokaa. Ylemmässä kerroksessa sijaitsi vaatteita, koruja, matkamuistoja ja pieniä ravintoloita. Aika meni siellä kauppahallissa nopeasti ja huomasimme lähdettyämme, että emme ostaneet mitään sieltä. Toisaalta emme tarvinnetkaan sieltä mitään, vaikka paikka oli ihanan kulttuurinen ihanineen tuoksuineen. 

Tästä lähdimme jatkamaan matkaa ja tutustumaan kaupunkiin tarkemmin. Kävelimme Budapestin kuuluisalle kävelykadulle Vaci Utcalle. Ympärillä oli pieniä kahviloita, ravintoloita ja myymälöitä. Emme kerenneet kauaa kävelemään kun meidät pysäytti mies henkilö joka kertoi meille ravintolan menusta että heillä on tarjolla unkarilaista perinne ruokaa ja juomat olisi -20%. Meitä kyllä jo hiukoi sopivasti rankan kävelyn jälkeen olimmehan kavunneet Gellertvuorelle ja päätimme jäädä syömään kyseiseen ravintolaan. Tämä mies henkilö eli toisin sanoen sisään heittäjä kysyi meiltä että olemmeko mistä päin kotosin ja sanoimme että suomesta. Tämän jälkeen sisäänheittäjä toivotti meille mukavaa ruokailua ja että tarjoilija tulisi kohta ottamaan meidän tilaukset.

Pyysin Valtterilta, että saisin tilata meille ruuat ja juomat ensimmäistä kertaa. Vanhempi mies tarjoilija saapui paikalle ja tervehti meitä suomeksi, Tervetuloa, tässä teille menuut, saisiko olla mitä juotavaa. Minä tilasin meille isot oluet ja sellaiset saimme myös :´ D Niinkuin kuvissa näkyykin, että isot ovat tuopit. Tuopissa oli litra olutta eipähän tarvinnut lisää tilata. Tutkailimme menuuta ja päädyimme ottamaan tarjoilijan suosittelemaa kahdelle hengelle valmistetun aterian. Eipä ollut ihan pieni ateria :´ D Itselläni ei ole ollut kovin suuri ruokahalu jaksoin hädin tuskin maistaa kaikkea, mutta onneksi Valtterilla oli isompi nälkä eipähän mennyt ruoka hukkaan. Jälkiruuaksi talotarjosi meille päärynälikööriä joka oli aika tujakkaa, mutta erittäin ystävällinen ele heiltä : )

Ruokailun päätteeksi kiertelimme pitkin Vaci utcaa katsellen näyteikkunoita ja samalla etsien hyvää kahvilaa. Sen me kyllä löysimme viihtyisä pieni kahvila joka oli kylläkin ihan tupasen täynnä kahvittelijoita. Silti päädyimme tilaamaan sieltä kahvit ja kakkupalan. Minä otin Latte macchiaton ja valtteri cafe laten. Kakkupala oli kolmen suklaan herkkupala : P 

MAAILMANPYÖRÄ JA RAKKAUSLUKKO

PUU

Jatkoimme kaupungin kiertelyä ja päädyimme puistoon mistä löysimme maailmanpyörän, rakkauslukko puun ja kauniin suihkulähteen.

Tällä kertaa emme laittaneet lukkoa kiinni puuhun, koska emme tienneet sen olemasta olosta, mutta onhan meillä Kölnissä rakkauslukko sillalla meidän oma lukko : ) <  3

Menimme maailmanpuörään ja se ei ollut kallista hintaa en tosin muista. Minähän pelkään todella paljon korkeita paikkoja, mutta silti uskallauduin menemään tähän laitteeseen. Hujentavana tietona oli että olisimme pienen kopin sisällä. Eipähän tulisi pakokauhua että putoaisi kesken matkan. Ai kamala kun se koppi oli kuuma no totta kai koska ulkona oli helle +25 astetta. Aluksi hykertelin hysteerisenä, mutta pikku hiljaa rupesin tottumaan ajatukseen että en tipu. Upeita kuvia saimme napsittua. Vaikka korkean paikan kammo ei lähtenyt voisin mennä uudestaan tälläiseen maailmanpyörään.

Gelarto Rosa

Löysin netin ihmeellisestä maailmasta tämän ihanan paikan Gelarto Rosa jäätelöbaari. Jäätelö joka muotoillaan ruusun muotoiseksi pienen kenkälusikan näköisellä jäätelökauhalla. Makuja oli kymmeniä. Hintakaan ei ollut paha, kahdella maulla 550huf ( 1.70e), kolmella maulla 650huf ( 2.10e), neljällä maulla 750huf ( 2.42e). Valtteri valitsi mauiksi inkivääri, vanilja ja suklaa ja itse valitsin mango, mansikka ja suklaa. Oli erittäin mielenkiintoista seurata vierestä jäätelön tekoa. Paikka oli viehättävä sisältä, palvelu oli nopeaa ja ystävällistä. Suuren suosion ansiosta jäätelöbaari oli täynnä turisteja. Ruusu jäätelö oli ihanan makuinen, mutta rakenteeltaan jäätelön koostumus oli erillaisempaa kuin suomessa. Kävimme myös meidän vuosipäivänä nauttimassa uudet jäätelöt. Suosittelemme suuresti tätä paikkaa jos haluaa uusia maku elämyksiä ja kokemuksia.

Kävimme ostamassa päähineet, koska emme tajunneet tavaroita pakattaessa ottaa niitä mukaan. Uuden päähineen sisään ajo oli rankkaa joten jouduimme pysähtymään oluelle : D

VAGOS-ravintola

Ensimmäisenä päivänä olimme kävelleet junan vaunun ohi, jonka sisälle oli rakennettu ravintola. Vaunu sijaitsi lähellä hotelliamme puiston vieressä. Ravitolan ulkopuolella tarjoilija pysäytti meidät ja kertoi heidän menuusta. Kerroimme hänelle että olemme sinä päivänä vasta saapuneet Budapestiin ja että meillä olisi koko viikko aikaa käydä heillä syömässä.

Seuraavana päivänä päätimme sitten mennä ravintolaa syömään. Samainen tarjoilija odotti meitä ravintolassa. Valtteri tilasi meille oluet samantein. Tarjoilija kysyi että tarvitsemmeko wifi tunnuksia, ja sanoin myöntävästi. Vagoksellakin tarjoiltiin Unkarilaista perinne ruokaa. Sieltä listalta löytyi kahdelle hengelle oleva ateria jota tarjoilija suositteli, joten valitsimme helpoimman mukaan eli kahden hengen aterian. Ruoka oli hyvää, valitettvasti en muista enään mitä siinä oli. Ravintola Vagos on erillainen hienon sisustuksen kautta, erittäin tunnelmallinen ja lämminhenkinen. Palvelu ensiluokkaista : ) Suosittelemme tätäkin paikkaa : D

Näin toinen päivä Budapestissä on saanut päätöksen. Mahtava päivä oli, paljon kilometrejä ja askeleita tuli otettua. Saimme viettää kunnon laatu-aikaa kullan kanssa samalla kun näimme nähtävyyksiä. Onneksi päiviä oli vielä jaljellä monta : ) ja ennen kaikkea aika ei mennyt nopeasti ihan oikeasti, vannon!